Peliarvostelut

Joistakin peleistä vain välittömästi tietää tulevatko ne olemaan oma kuppi teetä vaiko eikö. Wandererin mahtipontisen kaunis alkumusiikki loi heti tunnelman, jonka ansiosta olin valmis uppotumaan omaani ja pelin maailmaan PSVR-kypärän sisällä.

Roskapandan ihmeelliset seikkailut viihdyttävät, kunnes tapahtuu kamalia

Pokémon Legends: Arceus ravistelee pelisarjan perusteita ja uudistaa monia tärkeitä osa-alueita, mutta onnistuu silti säilyttämään Pokémon-pelien sisimmän olemuksen.

Kukapa sitä ei haluaisi ronklata tauluja oikein olan ja muiden ruumiinosien takaa?

Muutaman vuoden takainen yllätyshitti Horizon Zero Dawn tulee takaisin sen pakollisen jatko-osan muodossa.

Sifu on komea, nautittava, koukuttava, mutta myös äärettömän vaikea taistelupeli.

OlliOlli on enemmän arcadea kuin simulaatiota, mutta se ei kokonaisuutta haittaa. Hurmaava urheilupeli tempaa mukaansa jopa ne, jotka eivät lajista piittaa. 

Rainbow Six Siegen sielu melkoisen vaikeassa PvE-muodossa.

Loistavien pelien paketointi yksiin kuoriin ja tuoreemmalle raudalle ei tarjoa valtaisia yllätyksiä. Laatua senkin edestä.

Monokel-pelistudion ensimmäinen teos White Shadows on paikoin pimeä etenkin huumorinsa osalta. Kokonaisuutena se on kuitenkin varsin mainio tasoloikka-puzzlepeli, joka kysyy pelaajaltaan enemmän aivoja ja päättelykykyä kuin pilkuntarkkaa sorminäppäryyttä. 

Patchwork: Nordic on kauniisti toteutettu analoginen tilkkutäkkitetris.

God of War on huikea kasvukertomus isän ja pojan välisestä suhteesta, joka koskettaa ja ihastuttaa kerta toisensa jälkeen. PC-pelaajat saavat nauttia upeasta käännöksestä, josta kelpaa olla ylpeä.

Japanista kajahtaa yksinoikeudella Switch-omistajille kenties yksi vuoden 2021 parhaista roolipeleistä.

Game Passiin saapunut peli viihdyttää, kunnes ei enää viihdytä.

Mario Party Superstars on ajoittain mukava paluu menneisiin vuosiin, mutta samalla ikävä muistutus siitä, miten vähän sarja on lopulta muuttunut vuosien saatossa.